Kumiteollisuus

Kumi on polymeerinen, elastomeerinen aine, eli se koostuu orgaanisista suurmolekyyleistä. Elastomeerisyys tarkoittaa sitä, että aineesta valmistettu kappale palautuu nopeasti lähes alkuperäisiin mittoihinsa ja muotoonsa heikon jännityksen aiheuttaman muodonmuutoksen ja jännityksestä vapautumisen jälkeen.

Luonnonkumi on peräisin kumipuun maitiaisnesteestä, mutta 1900-luvulla kehitettiin suuri joukko erilaisia synteettisiä kumilaatuja.

Kumin kokonaiskulutus maailmassa on noin 19 miljoonaa tonnia vuodessa. Ajoneuvosektori, eli renkaat ja komponentit yhteensä, käyttää tästä noin 70-75 prosenttia. Rengasteollisuuden ennustetaan kasvavan muuta kumiteollisuutta hitaammin. Suurin osa maailman kumituotteista käytetään Pohjois-Amerikassa, Länsi-Euroopassa ja Japanissa. Kasvu on kuitenkin näitä alueita nopeampaa Kiinassa sekä muissa Aasian ja Tyynenmeren alueen maissa.

Synteettisen kumin osuus käytetyn kumin kokonaismäärästä on noin 60 prosenttia. Noin 45 prosenttia synteettisestä kumista ja 77 prosenttia luonnonkumista päätyy rengasteollisuuteen. Synteettisistä kumeista eniten käytetty on SBR (styreenibutadieenikumi). EPDM:n (etyleenipropyleenidieeni) käyttö kasvaa kuitenkin nopeammin. Nopeimmin kasvaa termoplastisten elastomeerien kysyntä. Nämä ovat materiaaleja, jotka sijoittuvat perinteisten kumien ja termoplastisten muovien väliin.