Lääketeollisuuden patentit
Patenttisuoja myönnetään teollisesti hyödynnettävissä olevaan keksintöön, joka tuo esiin uutta tietoa. Keksintö voi olla valmistusmenetelmä, tuote tai tuotteen toinen, ennen tuntematon käyttö tai näiden osa.
Lääkekehityksen kannalta on merkittävää haetaanko tuotteelle menetelmä- vai tuotepatentti. Kemiallisessa valmistuksessa tuotteella voi olla monta eri menetelmää jotka johtavat samaan lopputulokseen.
Keksijä saa yksinoikeuden keksintöön tiettynä aikana. Kopioijaksi väitetyn velvollisuus on näyttää riitatilanteessa, että valmistuksessa ei ole loukattu patentilla suojattua menetelmää. Patenttia hakiessa julkaistaan keksinnön yksityiskohdat, jonka kautta sen luonne uutena keksintönä punnitaan.
Patenttien kautta kerääntynyt tieto vie merkittävästi eri tutkimusaloja eteenpäin ja ehkäisee rajallisten tutkimusvarojen käyttöä toistamiseen samaan kohteeseen.
Mikäli patentti hyväksytään se on voimassa 20 vuotta hakemuspäivästä lukien. Lääke patentoidaan jo elinkaarensa alkaessa tutkimusten ollessa käynnissä. Kun lääke on ensin keksitty, sen turvallisuuden, tehon ja laadun tutkiminen kestää keskimäärin 8 - 12 vuotta ja patenttisuoja jää käytännössä lyhyeksi.
Tämä näkyy patentoitujen lääkkeiden hinnoissa kun tutkimuskulut on saatava takaisin pienemmällä aikavälillä ennen kuin patentti vapautuu yleisesti käytettäväksi.
Lääkkeiden osalta patenttijärjestelmässä ollaan ottamassa käyttöön tilannetta helpottava lisäsuoja joka pidentää suoja-aikaa viidellä vuodella, jotta lääkevalmiste ehtisi tuottaa kehittäjälleen riittävästi pääomaa uusien kehitysohjelmien käynnistämiseen. Sopimukseen liittyy paljon lainsäädännöllisiä ongelmia eikä vielä ole todellisessa käytössä.
Patentteja voi hakea kansallisesti ja kansainvälisinä tai ns. Eurooppa-patentteina. Kaikkien laajuus on tarkoitettu samaksi, vaikka eri elimien myöntämillä patenteilla on käytännössä erilainen asema.
